25. syyskuuta 2016

Ruokapöydän uudet tuolit

Meidän ruokailutilan ilme muuttui aika tavalla, kun ruokapöytä sai seurakseen uudet tuolit. Vanhat Iskusta ostetut ruskeat nahkatuolit, alkoivat olla jo melko raihnaiset. Ne oli ostettu 6,5 vuotta sitten, kun muutettiin pojan kanssa tänne. Silloin samaan aikaan ostettiin myös ruokapöytä ja sohva. Näistä ainoastaan pöytä on enää hyvässä kunnossa. Sohva taitaakin olla seuraavaksi menossa vaihtoon. Minua ärsyttää suunnattomasti nykinen "kertakäyttökulttuuri" ja mielestäni sohvan ja ruokapöydäntuolien olisi kestettävä kauemmin hyväkuntoisina, kuin vain kuusi vuotta. Luulin viimeeksi ostavani laatua, kun Iskusta ostettiin, eikä hinnatkaan olleet halpoja. Toisin kuitenkin kävi ja jo pari vuotta olen ollut pettynyt ostoksiin.


Nyt päätettiin kokeilla toista lähestymistapaa. Ostettiin nimittäin massiivi pyökkiä olevat, istuinpehmusteelliset tuolit Ikeasta. Jotenkin minusta tuntuu, että nämä kestävät hyvinä kauemman, kuin aiemmat tuolit ja nämä voi kuitenkin myös hioa ja maalata tarvittaessa, sekä vaihtaa istuinosien kankaat. Hinta oli vain puolet edellisiin Iskun tuoleihin ja kolmasosa tämmöisiin vastaaviin Iskun tuoleihin verrattuna. Ja vaikka eivät kestäisi yhtään edellisiä kauemmin, niin ainakaan ei tympäisisi yhtä paljon, kuin nyt.


Kaikkein mieluiten olisin kuitenkin ostanut vanhat tuolist vaikka 50- luvulta, sillä niiden tietäisin ainakin olevan kestävät. Sopivia en kuitenkaan ole löytänyt riittävän montaa samanlaista, vaikka olen pari vuotta sivusilmällä niitä katsellut. No nyt mennään näillä ja olen kyllä näiden hintaan ja ulkonäköön tyytyväinen. Eivät nämä nyt mitkään design tuolit ole, eivätkä varmaankaan suomalaista käsityötä, mutta ei haittaa. Eipä sellaiset kalliit laatukalusteetkaan kaikkia näytä miellyttävän vuotta paria kauempaa ja sitten ne taas vaihdetaan uusiin. Se vasta omituista ja kallista kertakäyttökulttuuria onkin.


Ikeasta löytyi myös kivoja kasveja keittiön pöytää koristamaan. Minä olen hieman huono kukkien hoitaja ja usein kasvit kuolevat sisällä, mutta olen ottanut ruukkukasvit leikkokukkien korvaajina, kestävät aikansa ja sitten jos ne eivät suosiolla elvy voi ne nakata menemään. Kauemmin viherkasvit kuitenkin kestää, kuin kukkakimppu ja usein maksavat saman verran.


20. syyskuuta 2016

Ruutu- tunika

Tämä paita syntyi vastauksena, yhdessä Face- ryhmässä olleeseen ompeluhaaseteeseen. Tein tämän samalla kaavalla, kuin viimeeksi julkaisemani Paljettitunikan, eli kaava on OB 4/15 New Boheme. Tuo ruutukangas on Tyyne Esterin Ruutuvihko ja on se varsinainen haasteeseen tullut kangas. Lisäksi käytin ihan perus harmaata trikoota. 




Itse en ole oikein syttynyt tuolle Ruutuvihko kankaalle ja en olisi tätäkään itse tullut kyllä tilanneeksi, en ainakaan mintunvihreänä. Onneksi minulle sattui kuitenkin vihreät raidat, eikä mintunvihreä pohja, joita näytti joillekkin tulleen. Kangasta oli ihan reilusti, eli 115cm ja ajatuksena olikin alkuun tehdä siitä koko paita, mutta toisin kuitenkin kävi. Kun pistin kankaan esipesuun, se päätti vetäistä itsensä vinoon oikein kunnolla. Ruudut heittivät kolmen ruudun verran kankaan sivuissa, kun sen asetti lankasuoraan! Mulle sattui varmaan jokin pakan loppuosa tms. kun vain muutamalla muulla kankaan saaneella ilmeni samaa ongelmaa (juurikin samasta väristä). Eipä tuollaisesta kankaasta johon on piirretty viivat voi oikein tehdä mitään missä vinous näkyy. Pientä päänvaivaa meinasi kyllä aiheuttaa, että mitä ihmettä tästä nyt teen. Aikani kangasta pyöriteltyäni päätin leikata sen täysvinon, silloin sain kutakuinkin järkevästi ruudut asettumaan niin, ettei vinous näy paljoa valmiissa vaatteessa. Näin leikaten kangas ei kuitenkaan riittänyt koko paitaan ja jouduin miettimään sille kaveria. Kotoa löytyi perus harmaata trikoota ja valitsin sitten sen, vaikka sitäkin oli liian vähän, kun olisin halunnut pitkät hihat, mutta siitä tuli vain lyhyet.




Pääntien laskokset muutin suosiolla rypytykseksi, paljettitunikasta saadun kokemuksen perusteella ja huolittelin pääntien reunakuminauhan avulla. Aika kauan mietin onko paita kiva vai ei, että päätyykö suoraan yöpaidaksi. No ihan kiva tästä lopulta tuli, kun vähän ensin sulatteli. Harmaa tasoittaa kivasti mintun vihreää, eteenkin kun sitä on myös huouissakin.



Kuvissa oleva laukkukin on uusi, mutta siitä lisää toisella kertaa.


15. syyskuuta 2016

Paljettitunika

Tilasin itselleni muutaman vanhemman irtonumeron Ottobren naisten kaavalehdistä. Lehtiä saa muuten tilata heidän nettisivuiltaan ja siellä pääsee katsomaan myös lehtien sisällön. Tämä tunika löytyi 5/14 lehdestä nimellä New Boheme. 

Meidän minttu haluaisi kyllä olla kuvattavana, muttei ollenkaan rauhassa, että saisi sen kuvan otettua :)


Kankaan ostin kesällä Parttitukusta. Siellä oli sillloin hyvät tarjoukset ja oiskohan tämä neulos ollut 6,50€/m. En muista mitä se sisältää, se ei juurikaan veny ja on melko paksua ja laskeutuvaa. Ompelin tunikasta ensin ihan mallin mukaisen, mutta jo sovituksessa halusin vaihtaa pääntiellä olleet laskokset pois, sillä ne jäivät tönköttämään rumasti. Ei tälle kankaalle ja voipi olla että olisivat kauniimmat myös pienemmän rintavarustuksen käyttäjällä. Vaihdoin laskokset sitten rypytykseen. Kangas oli kuitenkin herkkää ottamaan itseensä ja kun purkasin kiinniommellut laskokset, jäi siitä ikävästi jälkiä kankaaseen. Pohdin jälkien ongelmaa sen aikaa, että tein tunikan valmiiksi. Pääntien huolittelin lopulta alavaralla, jonka ompelin etuosaltaan käsin kiinni rypytykseen ja lopuksi kävin ostamassa paljetteja, joita ompelin ensin jälkien päälle ja sitten sopivasti niiden ympärille rinnukseen ja pääntielle. Tästä tuli itseasiassa oikein kiva. On muuten parempi paljeteilla, kuin ilman paljetteja olisi ollut. Onni siis onnettomuudessa, empä noita muuten olisi hoksannut edes ostaa.


Ei kuvia ilman kissoja... On nuo karvakasat kyllä sellaisia linssiluteita <3

Tunika on malliltaan vähän tuollainen pikkumyy paita, kun levenee reilusti helmaan ja sivuissa on hauskat taskut. Paidassa on puolipitkät kimonohihat. Niitä olisi voinut pikkuisen leventää, kun ovat melko naftit ja kangas ei juurikaan jousta, mutta ihan käytettävä vaate tästä kuitenkin tuli. Pysyypähän hihat ylös vedettyinä hyvin, eivätkä valu.

4. syyskuuta 2016

Ihana lauantai

Lauantai oli aivan huippu päivä. Minulla kävi kylässä kaksi ihanaa ystävää, jotka asuvat kaukana ja joiden kanssa nähdään aivan liian harvoin. Käytiin yhdessä kaupungilla syömässä, hieman shoppailemassa ja olin leiponut jälkiruuaksi meille kakkua kotona tarjottavaksi. Ennen kaikkea puhuttiin PALJON! Onnea on ystävät, joiden kanssa viihtyy aina ja juttu luistaa, vaikka edellisestä tapaamisesta olisi kauankin aikaa. Onneksi flunssa alkaa jo helpottamaan ja ääni kesti puhumista edes jotenkin. Aivan liian pian kuitenkin oli taas aika erota. Toivottavasti seuraavaan tapaamiseen ei ole kovin kauaa. 



 Illan olin ihan yksin kotona kissojen kanssa, kävin auringonkukkapellolla hakemassa kukkia maljakkoon ja rentouduin kynttilöisen äärellä. Niin mukava ja rentouttava päivä, kaunis ilma, hyvää ruokaa, ihania ystäviä ja yhdessäoloa. Loppukesän pimeät ja lämpimät illat, kynttilät, kukkia maljakossa ja hyvää juomaa lasissa, hiljaisuus ja rauha. Voisiko päivältä enempää toivoa? 





Kotona sain perjantaina hieman siivottua ja vaihdoin olohuoneen järjestystä ja leivoin ystäville tarjottavaksi mansikka-vanilja seeprakakun, Kinuskikissan suklaaseeprakakun ohjetta hieman muunnellen. Kakkku oli kevyt ja raikas, mutta ennenkaikkea se näytti hurmaavalle. Yksinkertainen valmistaa, vaikkei heti uskoisi. Voin lämpimästi suositella kokeilemaan. Ohje löytyy TÄÄLTÄ.



Facebookista näin ilmoituksen auringonkukista, joita saa käydä poimimassa. Illalla päätin käydä katsomassa, josko niitä vielä olisi ja olihan niitä. Ihania mini aurinkoja. Pellolla oli lappu SAA POIMIA ja alla pienempi ilmoitus vapaaehtoisesta maksusta. Koska lompakossa oli kerrankin rahaa, niin kävin tietenkin maksamassa kukkasista. Niin ihana idea antaa ihmissten poimia kukat, jos niitä ei itse kaikkia tarvitse.



31. elokuuta 2016

Laattapolku

Meillä alkaa olemaan pyörölaatoista tehty polku puutarhaportilta kasvihuoneelle valmis. Siitä tuli niin hieno! Tämän valmistumisesta täytyy kyllä kiittää yksinomaan Samulia, sillä oma työpanos on laattojen valmistuksen ja niiden asentamisen osalta ollut lähinnä toimia seuralaisena. Mulla flunsa senkun jatkuu ja nyt kiellettiin jo puhuminenkin, kun ääni on NIIN hukassa.


Näiden betonilaattojen valusta oli juttua jo aiemmin, löytyy TÄÄLTÄ. Laattoja valettiin kaksi erää, mutta vielä täytyy tehdä kolmas, sillä polkuun meni suunniteltua enemmän laattoja ja muutama hajosi irroitettaessa muotista. Laattoja tarvii vielä puuvajan luokse pieneksi poluksi ja kukkapenkkeihin askellaatoiksi.




Kun polkua alettiin hahmottelemaan paikoilleen, niin ensin möyhittiin sen kohta kivikosta hyvin ja poistettiin rikaruohot. Sitten vain alettiin latoa laattoja paikoilleen ja katsottiin mimmoisesti ne laitettaisiin, että näyttää kivalle. Täytyy kyllä sanoa vielä, että Samuli kaivoi ja asetteli laattoja, kun minä istuin hiljaa katsomassa ja ottamassa kuvia. Ensin oli tarkoituksena asettaa laatat kahteen riviin, mutta se näytti jotenkin, niiin vaatimattomalle, joten lopulta päädyttiin kolmeriviseen asetteluun.


 Kun ladonta oli selvillä otettiin avuksi rullamitta ja linjalangat, että saatiin polusta edes suunnilleen suora ja askelluksesta tasapituinen. Rullamitan käyttö tuli ainoana kaikisata töistä minulle ja Samuli siirteli laattoja osoittamaani paikkaan. Lopuks Samuli sitten kaivoi laatat maanpinnan tasoon. Kahta laattaa vajaaksi jäi, että olisi saatu valmiiksi asti. Nuo kaksi laattaa nimittäin murtivat ja päätyvät näkymättömään paikkaan kukkaapenkin suojaan askellaatoiksi.




Meidän kasvimaalla kasvaa tämmöistä harvinaisempaa Minttu- lajiketta. Tämä Minttu on melko riehakasta ja uteliasta luonteeltaan, eteenkin kun pitää pyydystää perhosia ja pörriäisiä ja samalla vahtia, ettei isäntäväki vaan karkaa minnekkään kauaksi. Hyvin kasvaa ja kehittyy tämä Minttu.


Toisin sitten on asian laita kasvimaan kasvillusuuden laita. Tässä komeilee minun parsakaaleista parhaan näköinen. Siinä on tasan yksi kukkaruusuke :) Mutta se onkin sitten tosi kauniin muotoinen.



Polku puutarhaportilta kasvihuoneelle on siis miltei valmis. Seuraavana projektina tällä alueella on sitten tuon puutarhalammen maisemointi. Liuskekiviä, mukulakiviä ja multaa tarvitaan siihen hommaan, niin ja tietenkin kasveja, mutta ne ovat jo odottamassa.



30. elokuuta 2016

Päällikkö tunika ja 3x3 haaste

Kuten on ennenkin tullut mainittua, niin kuulun Facessa useampaankin ompeluryhmään ja ryhmissä on välillä erilaisia haasteita. Usein niihin osallistumisen ongelmaksi muodostuu aika, kun tykkää monenlaisesta tekemisestä ei mihinkään jää paljoa aikaa syventyä. No alkukesästä  yhdessä ryhmässä oli haasteena tehdä kolme vaatetta, eri kankaista, mutta samalla kaavalla. Kaavaa sai muokata miten halusi, kunhan lähtökohtana oli se sama kaava. Haaste kuulosti hauskalta ja päätin osallistua siihen, meni kuitenkin koko kesä, ennenkkuin sain oman osani haasteesta valmiiksi. Kaavana minulla oli Ottobre 2/11 lehdestä Palermo tunika. 


Enssimmäisenä valmistui kaavan mukaisesti tunika, ruusukuvioisesta Ikasyrin luomupuuvilla Jerseystä. Jotenkin minulla on mennyt usko näihin luomukankaisiin. Tämä on kolmas luomupuuvillainen neulos ja kaikki ne on samalla tavalla menneet kuluneen näköisiksi heti ensimmäisessä pesussa. En tykkää, kun uusi vaate näyttää heti kättelyssä käytetylle. Toki ihan pidettävälle, mutta paljon kuluneelle silti. Kaavasta tykkäsin erityisesti takakappaleella olevasta keskitakasaumasta ja muotolaskoksista, jotka tekevät takakappaleesta hyvin istuvan. Myös kädenteiden muoto on hyvä ja kainaloläskit jäävät piiloon. Etukappaleella on rintamuotolaskos, joka on ehdoton suurisintaiselle, muuten trikoovaate näyttää säkille ja iso koko, vieläkin isommalle. Tämän vaatteen yksityiskohtina voisi pitää venepääntietä ja helman sivuhalkioita. Päntiellä ja kädenteillä on alavarat (kaavasta poiketen erilliset), jotka on päälitikattu reunoistaan kiinni.




 Toisena valmistui jo aiemminkin esittelemäni mekko-tunika. Kangas oli Majapuun Hortensia digitrikoota. Tätä tehdessä pätkäisin kaavan etukappaleen rinnanalta poikki ja laitoin siihen sauman. Yläosaan tein vesiputouspääntien ja saumaan laitoin kiminauhan. Helmaa pidensin sen mitä kankaasta tuli ja levensin samalla määritelmällä. Etukappaleeseen ei tullut enää samasta kankaasta alavaraa, joten tein sen mustasta trikoosta, hyvä niin, sillä musta antaa kivasti ilmettä ja pääntien juju erottuu paremmin. Pääntie ja kädentiet on käännetty yhtenäisten alavarojen avulla, ilman tikkauksia. Etukappaleen alavara ulottuu rinnan alle saumaan saakka.







Uusimpana ompeluksena tähän haasteeseen valmistui tunika Kangaskapinan Päällikkö digiprint trikoosta. Tähän tunikaan levensin ja pidensin helmaa, sekä suurensin pääntietä, alkuperäisestä kaavasta. Olisin ehkä halunnut tähän lyhyet hihat, mutta kangas myytiin kuvion mittaisina paloina ja sitä oli niin vähän, ettei siitä tullut, enkä halunnut hihoja toisenlaisesta kankaasta. Pääntien ja kädentiet huolittelin kankaasta leikatulla vinonauhalla siten, että ompelin vinonauhan oikeatpuolet vastakkain miehustan reunaan, silitin saumavarat nurjalle, jätin pienen vinonahuhaa hieman näkyviin taitteelta oikealle puolen ja päälitikkasin oikealta puolen reunasta. Ylimäräiset nauhasta leikkasin ompeleen vierestä pois. Vaikka kangas on ihana korostaa sen kuvio vatsan kohtaa. Tunikan pituuskaan vain ei ole paras mahdollinen ja se tekee lantiosta leveän näköisen. No jospa sitä saisi tämän laihdutusprojektin kunnolla käyntiin ja tämä niin ihana tunika näyttäisi sitten paremmalle päälläni. Nämä kaikki vaatteet muuten on ommeltu niin, että niitä on helppo pienentää sitten, kun minä laihdun ja näistä tulee liian suuria.



28. elokuuta 2016

Pyöreitä betonilaattoja

Puutarhaprojekteja riittää vielä tälle kesälle, vaikka se alkaa lähenemään jo loppuaan. Täällä pohjanmaan rannikolla  on vietetty tänä viikonloppuna Venetsialaisia, eli huvilakauden päättäjäisiä ja kesäkauden loppumista. Ammutaan raketteja ja pommeja, sytytetään pihoille lyhtyjä. Mutta toivotaan, että kelit olisivat suotuisia puutarhatöille vielä syksylläkin.


Meillä on jo kauan ollut aikomuksena valaa pyöreitä laattoja pihalle ja viimeinkin tuli tämän projektin aika. Laattojen muotteina käytettiin tuollaisia pyöreitä pahvikiekkoja. Ne ovat vannekelan pahvisia sisäkiekkoja ja olen saanut ne töistä, jossa ne olisivat menneet pahvinkeräykseen. Kiekkoja valettiin kahdessa erässä ja nyt niitä on yhteensä 29kpl. Pitää katsoa tarvitaanko niitä vielä lisää, kunhan saadaan niitä ensi viikolla asennettua paikoilleen.



Laatoista tehdään polku puutarhaportilta kasvihuoneelle, ettei tarvitse astua välttämättä soralle, jos on liikkeellä vaikka varpasiltaan. Niitä on myös tarkoitus laittaa ainakin kukapenkkeihin askellaatoiksi ja puuvajan luokse muutaman askeleen poluksi. Ensin kuitenkin tähän kasvihuoneen luokse, niin saadaan tätä aluetta taas pieni pala etenpäin. Pikkuhiljaa tämä alue on muutenkin edennyt, portin pienemmälle puolen sain istutettua kaksi erilaista pensasruusua ja köynnöskuusaman. Isompaan penkkiin tulee pensasmustikoita, mutta niiden istutus menee näillä näkymin ensi kesään.


Altaan muovitus onnistui hyvin ja sinne löytyi pumppu Terran alelaarista. Pakkaus oli kärsinyt pahasti ja hinta hukassa. Lopulta saatiin se 30€ hintaan ja kun aloin tutkimaan asiaa oli sen normaalihinta 180€, joten ei voi olla kuin tyytyväinen. Vanhasta maitotonkasta tehdään altaaseen vesiputous. Letku tonkkaan ja altaan reunat tarvivat vielä maisemointia, mutta homma kerrallaan :) Altaan taakse pienempään istutusalueeseen saatiin multa ja istutettua odottamassa olleet purppurapunalatvat, kurjenpolvet ja yksi kuolanpioni. Isompaan alaltaaseen tarvii vielä hommata jostain savensekaista multaa, eli homma on vielä vaiheessa. 
Mutta takaisin tämän kertaiseen projektiin...


Laatat valettiin ihan kivikolla ja kiekkojen alle laitetiin tyhjiä multasäkkejä, niitä kun sattui olevmaan saatavilla. Laattoja tukemaan laitettiin metalliverkosta palaset. Verkoksi valittiin puutarhakasveille tarkoitettua suojaverkkoa, se tuntui olevan sopivan jämäkkää.


Betonina käytettiin kuivabetoni S100:sta ja se sekoitettiin betonimyllyssä kolme säkkiä kerralla, joihin lisättiin ämpärillinen vettä. Onneksi meillä on säästetty rakennusajoilta betonimylly. Tämmöiset betonityöt sujuu paljon sukkelampaa tuon avulla!




Annostelu muotteihin tapahtui sitten hyvin "tarkasti" lapiomitalla, yhdestä säkistä saatiin tehtyä 2,5 laattaa. Samulin ansiosta nämä raskaammat työt hoitui kätevästi. Minä istuin työnjohtotehtävissä talon sainustalla ja paistattelin auringossa... Toisinsanoen minulla on kaamea flunssa, enkä jaksa tehdä oikein mitään. Mukavaa oli sislti katsoa työn etenemistä, hieman ulkoilla ja kuluttaa kasa nenäliinoja.



Tässä seuraavassa vaiheessa minäkin jaksoin hieman auttaa. Kun betoni oli saatu muotteihin, niin tasoitettiin sitä hieman ja painettiin verkko suunnilleen puoleenväliin betonin sisään. Lopuksi tasoitettiin pinta lastalla sileäksi. Samuli teki perjantaina, kun olin töissä, ensimmäiset 15 laattaa, niiden annettiin kuivua lauantaihin saakka ja sitten irroitettiin muotit. Yksi rikkoontui irrotettaessa, kun se oli tarttunut muottiin niin tiukasti kiinni. Kauemmankin olisi toki voinut antaa kuivua, mutta kuivukoot ilman muotteja sitten siihen saakka, että sadaan ne asennettua. Lauantaina tehtiin sitten toiset 15, kun olin "mukana" hommissa. Kun hommat oli saatu tehtyä, niin muottien päälle levitettiin lopuksi yöksi muovi, kun säätiedoitus lupasi sadetta ja kyllähän sitä sitten satoikin. Nyt sitten vain odotellaan laattojen kuivukmista ja että saataisiin asennettua niitä paikoilleen.