30. lokakuuta 2016

Muutamat kynnet

Olen viimeaikoina usein sunnuntaisin lakannut kynnet. Tässä muutamat näistä lakkauksista. 
Lakatessa olen viimekerrat laittanut alle ensin Essien kynnenvahvistajan ja aluslakan, sitten pari kerrosta värilakkaa, 
siirtokuvat jos olen käyttänyt ja lopuksi päälyslakan. Hyvin on kestänyt koko viikon, pienillä korjauksilla.

Nämä ovat tämän päivän tuotos. Värilakkana Essien Hubby for desert ja hopeisia siirtokuvia koristeena.
Haluaisin oppia leimaamaan kynsiä, muutaman kerran olen kokeillut, mutta tulos on olut aivan kaameaa suttua. Olen tullut tulokseen, että täytyy olla välineissä vika ;) Mutta täytynee taas jokukerta harjoitella käyttämään niitä välineitä. 
Siihen saakka koristelen kynnet siirtokuvin, jos mutkikkaampia kuvia tahdon.


Näissä kynsissä lähdin kuntoutukseen tämän kuun alussa. Lakkana on  Essien Cozy in cashmire,
jonka päällä siirtokuvat, pilkkuja ja jokin aavistksen kimaltava väritön lakka.
Olen hieman malttamaton lakkaaja. En malttaisi antaa lakan kuivua kunnolla kerrosten välissä ja kuivumista odotellessa olen aina altis tökkimään lakkaukset rutuille. Pikakuivattajat ovat kyllä käteviä, mutta jos tarvii lakata monta kerrosta, en jaksa niitä jokaiseen väliin laittaa. Viimeiseksi olen kyllä jotain kuivattajaa yleensä käyttänyt, joko lakkaa tai tippoja.



Kynnet parin viikon takaa. Raitoja piti saada ja toteutin ne rajaamalla ne teippien avulla.
Kerrankin maltoin antaa kuivuarauhassa, eivätkä teipit jääneet lakkaan kiinni, enkä edes saanut tyhtään kynttä ruttuun.
Lakkoina Essien cozy in casmire, Lumenen joulun punainen toissavuodelta ja Mavalan Black velvet.

29. lokakuuta 2016

Tumput farkuista kierrättäen

Viime talvena tein muutamia tumppuja ompelemalla, klik ja nyt päätin okeilla uudelleen. 
Kokeilun tuloksena syntyi vanhoista farkuista tehdyt käsineet kummitytön nimellä koristeltuna.


Viimeeksi kun näitä tein, tein ne vanhoista neuleista. Nyt kun käytin joustamatonta kangasta, huomasin, kuinka paljon enemmän väljyyttä tarvitaan. Hyvä havainto, jos meinaa aikuisenkokoisina näitä vielä joskus tehdä. Vuorena näissä on jotain karvaneulosta ja tarkoitus oli laittaa vielä merinovillavuori lisäksi, mutta se ei mahtunut tai hanskat ei olisi kyllä menneet enää edes sen 10 vuotiaan käyttäjänkään käteen. No karvavori on varmasti jo sinällään lämmin yhdessä farkun kanssa.


Nimen kirjailin ihan ompelukoneella ompelemalla. Ensin kirjoitin kankaaseen lyijykynällä ja sitten vain päältä ompelukoneella kolmeen kertaan hurruuttelin. Vuorin kiinnityksen viimeistelin tumpun suulla nauhalla ja samaa nauhaa laitoin palan koristukseksi tumpun päälipuolelle nappien kanssa. Aika nätit tuli mielestäni, toivottavasti kummityttökin tykkää. Yllätyksenä nämä eivät nyt hänelle tule, kun näitä jo nyt esittelen, mutta kun nähdään niin saa nämä omakseen.

27. lokakuuta 2016

Syystöitä

Kun meillä pyöri kaivinkone pihamaalla, koitin minäkin tehdä hieman puutarhahommia. Kaikki syystyöt on olleet tekemättä, osa sadosta korjaamatta ja minun pieni taimistoni täytyi valeistuttaa maahan, jos vaikka edes jotkin taimista säilyisivät ensi kesän tarpeisiin.

Puutarhan syystöitä kirpeänä lokakuisena pakkasaamuna. Täydellinen syysilma <3

Sainkin ihan kivasti siivottua kukkapenkkejä, nostettua porkkanat ja kerättyä viimeiset tomaatit talteen. Kasvihuoneen syyskunostus tuli tehtyä, nostin lammikoista pumput ja sain vietyä tavaroita talvisuojaan. Vielä olisi toki paljon tekemistä, muttaa enää ei olisi katastrofi syystöiden osalta vaikka tulisikin jo talvi ja kyllähän sitä muutama hiutalekkin on jo satanut. Loppuja hommia ehtii tehdä pikkuhiljaa.



Kasvihuoneen puolella on vielä odottamassa ne kasvit, jotka koitan talvettaa pihahuoneen puolella. Runkoruusujen kaveriksi siirsin pelargoniat parvekelaatikoista, näistä tulee kauniit itutukset ensi kesänä, jos talvehtivat. Toinen mitä koitan talvettaa sisällä on takapihan amppeleissa olleet maahumalat. Ne nyt menisivät maassa ulkonakin, mutta kokeillaan nyt osan talvettamista näin.

Lavankauluksessa etualalla minun kukkakaalit :) Kovin ovat hääppöisiä, mutta on niissä kaikissa yksi kukinto,
joista ne tunnistaa kukkakaaleiksi. Parsakaalit olivat ihan samanmoisia.
Aina pihatöitä tehdessä kaksi karvaista apulaista pyörii jaloisa auttamassa <3
Perennojen valeistutus lavankauluksiin menossa.

Kasvihuoneen takana on tänä kesänä ollut pieni taimisto, jossa ovat olleet perennat jotka olen saanut kerättyä eri tahoilta uusia perennapenkkejä varten. Kaikki taimet eivät menneet uusiin altaisiin ja ne säätän ensi kesää ja rinteen istutuksia varten. Perennojen taimet täytyi vain saada jotenkin suojattua talvelta, joten valeistutin ne juuri kasvimaasta vapautuneisiin lavankauluslaatikoihin. Toivottavasti tämä talvi on hellempi kasveille kuin edellinen. Viimetalvena kaksi lavankaulusta oli täynnä perennoita ja vain muutama niistä selvisi, mutta viimetalvi oli muutenkin tosi huono. Nyt kaikki kuusi laatikkoa on täynnä kasveja, joten todellakin toivon, että ne selviävät talvesta. Kasvit purkkeineen on nyt peitetty mullalla ja meinasin vielä hakea havuja niiden suojaksi.

Lehtikaalit, lehtipersiljat, keräkaali, porkkanat ja purjot korjattu.
Mun porkkanasato

Tänä kesän sato oli jotenkin vaatimaton. Osittain se johtuu puutarhurin laiskuudesta kastella istutuksia, mutta olen huomannut että monella muullakin on ollut pienempi sato, kuin tavallisesti. Minun porkkanat jäivät mm. kovin pikkuisiksi. Muutama vuosi sitten samaisista laatikoista nostin 30cm pitkiä valtavia porkkanoita ja nyt satona oli 5-10cm pitkiä ja laihoja yksilöitä. Nämä kyllä maistuivat tosi hyville, mutta käytettyä ne tuli kaikki kerralla.

Viimeiset tomaatit vein sisään kypsymään

23. lokakuuta 2016

Kaivinkone kävi pihamaalla

Meillä on monena vuonna tullut tehtyä syksyllä ne kaiksita suurimmat puutarhatyöt ja niin kävi tänäkin vuonna. Lokakuu lähenee loppuaan ja kaivinkone saapui pihamaata mylläämään. Onneksi vielä ei sentään ole lunta, muutamana vuonna kun niinkin on käynyt, että ensilumi on satanut kesken hommien. Nyt selvittiin muutamalla pakkasaamulla ja onneksi lumi antaa odottaa vielä itseään.

Kaivinkone aloittelemassa hommiaan.

Vaikka lunta ei vielä olekkaan, niin tämänkertainen projekti oli kyllä melkoinen lumipallojatkumo. Koska tämä tiedettiin jo etukäteen, on sen aloitus siksi venynyt ja venynyt... vuosilla. Tämä osa on viimeinen "suuri" maanrakennustyö mikä oli jäljellä tontillamme. Toki kaivinkonetta tullaan tarvitsemaan vielä myöhemminkin, mutta nyt on suurimmat maanrakennushommat saatu tehtyä.

Ryteikkö taustalla on juuri raivattu, eikä näytä aivan hirveälle näin kuvassa.

Kun pihallemme tullaan, on ajotien oikea puoli ollut melkoisen ryteikön vallassa. Sinne on kasattu rakennusaikana ja pihatöistä jääneet jätemaat ja kivet (ei toki kaikkia, sillä kiviä on viety pois monta kuorma-autollista), eikä sitä ole hoidettu muuten, kuin raivaamalla sieltä pajut, vadelmapuskat ja horrsmat kerran kesässä raivaussahalla. Tälle paikalle on ollut suunnitelmissa tehdä autotalli, sitten joskus. Se miksi nyt vihdoin pädyttiin raivaamaan alue kunnolla, ei johtunut niinkään sen autotallin rakentamisesta, vaan pihatien toisella puolella olevasta rinteestä. Kun mies on rakentanut tämän talon, on tuo rinne jätetty tasaamaan pihan korkeuseroja. Kun minä sitten tulin kuvaan mukaan ja alettiin suunnittelemaan ja rakentamaan pihaa, päätettiin tehdä rinteen alaosaan pengerrys, ettei se olisi niin jyrkkä ja siihen olisi parempi istuttaa kasveja. Aapihaa rakentaessa sitten rinteen alaosaan tehtiin valmiiksi hiekkapeti, kun tarkoituksena oli tehdä pengerrys muurikivistä. Keväällä otin tämän kesän tavoitteeksi saada tämä rinne säälliseen kuntoon. No ihan ei vielä olla tavoitteeseen päästy ja loppuun ei päästäkkään, sillä ainakin viimeistelyt jäävät ensi kesälle, mutta aloitettu homma nyt ainakin on.

Näistä kivistä pitäisi saada pengerrys aikaiseksi rinteen alaosaan.

Rinteellä on ihan pivasti pituutta. En malta odottaa ensi kesää, että pääsen ituttamaan viimeinkin tähän kasveja.

Kauan on mietitty ja laskettu miten tämä rinne olisi järkevintä, kauneinta ja taloudellisinta toteuttaa. Vaihtoehtoina ovat olleet muurikivet, lecaharkoista muuraaminen ja luonnonkivipengerrys. Lopulta päädyttiin tähän luonnonkivillä pengertämiseen, koska tiedettiin niitä tuosta ryteiköstä löytyvän runsaasti. Tämä alue on todella kivistä, sama mihin koitat kuoppaa kaivaa on vastassa isohko kivi, joten materiaalia oli omasta takaa, se vain piti saada jotenkin käyttöön.

Melko iso monttu tuohon aluksi syntyi, kun kaikki kivet ja ylimääräiset maat otettiin pois.

Paljon maata ja kiviä jouduttiin viemään pois, vaikka isoimmat kivet ja kasa pienempiä otettiinkin talteen.

Montun pohjalle laitettiin maanrakennuskangas ja kivipatja. Tähän on sitten joskus hyvä rakentaa autotalli.

Tältä se näyttää nyt valmiina.

Aikamme laskeskeltua ja tuumattua eri vaihtoehtoja päädyttiin kaivamaan ryteikkö auki tulevaa autotallia varten, ottamaan kaivuun lomasta kivet rinnettä ja sisääntuloporttia varten, ajamaan autotallin pohjaa varten murske ja korottamaan pihatietä tarvittavan verran, se kun on mutkan kohdalta ollut liian matala ja siihen on jäänyt sateella lammikko. Eli yhden rinteen pengerryksestä syntyi puolipihamaata käsittävä maanrakennusoperaatio. No nyt nämä on saatu tehtyä, ryteikön tilalla on kivitasanko, portinpielet ovat paikoillaan ja rinteen vieressä on iso kivikasa odottamassa jatkotoimenpiteitä. Seuraavaksi sitten pitäisi saada nämä rinteen kivet paikoilleen. Sitä varten joutuu vuokraamaan vielä jonkun pienen koneen, kun osa kivistä ei kyllä käsipelillä siirry minekkään. Joten minun puolesta se talven tulo saa edellee odotuttaa itseään, että saataisiin nuo kivet vielä paikoilleen, eivätkä jäisi tuohon talveksi. Pihatielle pitäisi vielä ajattaa myös kalliomurske, mutta sillä ei ole hirveä kiire. Jos ei ennätä ennen talvea, niin keväällä ennättää hyvin. Talven aikana pitäisi myös saada haettua luvat sille autotallille. Vaikka tuo kivitasanko onkin kivempi, kuin se rytekkö, olisi se aiottu rakennuskin kiva saada aluilleen joskus.

Tähän sisääntulopenkkiin istutettiin Tuohi- ja Purppuratuomi, Punalehti-, Juhannus- ja valamonruusua, seppelvarpua ja vuorenkilpiä. Yksi kärsinyt mänty muotoiltiin pallon muotoon ja ajattelin koittaa pitäsen tuollaisena muotopuuna. Saapa sitten nähdä onnistunko. Toisen alueen kulmassa olevista männyistä joutuu varmaan vielä poistamaan, kun ovat niin lähekkäin toisiaan.


Sisääntulo saatiin kaiken tämän mylläämisen päätteeksi myös kuntoon. Tämä projekkti alkoi jo heinäkuussa, kun asenneettiin noita nurmen reunakiviä. Samalla kuorittiin nurmikko tältä alueelta pois ja tehtiin siihen suunniteltu istutusalue. Homma sitten jäi istutusten jälkeen odottamaan tulevaa ja tässä vaiheessa ei vielä tiedety kuinka pitkäksi aikaa. Yllättäin se kuitenkin saatiin tehtyä jo tänä syksynä valmiiksi saakka. Kun tielle saadaan ajettua kalliomurske, jatkuu nurmikon reunustaminen ja tien reunaan tulee samanlainen rajaus, kuin muillekkin nurmikon reunoille tällä pihalla.



Näistä portinpielien isoista kivistä oln erityisen iloinen. Meidän piha on päättyvän tien viimeinen ja suoraan kääntöpaikalta eteenpäin. Jostain syystä lumiauralla on ollut tapana puskea lumet kääntöpaikalta suoraan meidän pihamaalle. Nyt kun saatiin isot kivet paikoilleen, näkee aurakuski mistä alkaa meidän piha ja minun juuri istutetut puut saattavat olla turvassa lumimassoilta.

9. lokakuuta 2016

Mittatilaus housuja

Olipa kerran pieni tyttö, jolla oli suuri ongelma. Hänelle ei löytynyt sopivia housuja kaupasta. Tytön äiti aiheutti hämmennystä H&M:n lastenosastolla kysyessään, että löytyisikö teiltä tästä vielä kapeampaa mallia ja samalla näytti myyjälle super skiny mitoituksen pöksyjä. Ne eipä ollut löytynyt ja pieni tyttö joutui käyttämään joko vyötäröltä liian suuria housuja, jotka meinasivat tippua päältä, taikka lahkeista aivan liian lyhykäisiä puntteja, jos pöksyt muuten olivat sopivat.




No onneksi sattui sopivasti olemaan tytön synttärit käsillä ja ompelutaitoinen kummitäti sattui kysymään mitäköhän saisi olla lahjaksi, että onko toiveita. Jostain kumman syystä toivelistalla oli tyyliin yksisarvisten ja vaaleanpunaisten elefanttien lisäksi sopivat housut. Oiskohan ollut pienoinen vinkki kummitädille, että voisit vaikka ommella jotain...




No siitäpä sitten toiveesta toimeksi ja mitat saatuaan alkoi kummitäti piirtämään housunkaavoja. Kun kaavat oli valmiit, joutui täti-ihminen tekemään ensin yhdet sovitushousut, kun kaavat näyttivät niin hassuille. Pituutta kun niissä kaavoissa oli 152cm mukaisesti ja ympärysmitta oli piirretty 122cm mukaan. Sovitushousut saatiin sovitettua ja todettiin, että pituutta saattaisi tarvia vielä pikkuisen enemmän, jotta olisi nilkoilla varaa vielä hieman venähtääkkin. Siitä sitten päästiin sopivien pöksyjen tekoon. Lahjapakettiin pääsikin sitten kahdet housut lisää, yhdessä aiemmin ompeluhaasteessa tehdyn tunikan kanssa klik. Kummitytön ilme oli muikea, kun lahjapakettia avasi ja vielä leveämpi oli hymy, kun sai housut sovitettua ja se olivat ihan sopivia. Eivät tipu ja lahkeissakin oli tarpeeksi pituutta. Jahka tämä kummitäti taas ennättää, niin joutunee tehdä vielä parit pöksyt lisää kummityttönsä iloksi.


Housuihin kaava on jostain Ottobren lehdestä otettu ja rajusti muokattu. Kukkahousuissa kankaana on subaa ja lahkeensuissa resoria. Housut ovat sivusaumattomat, niissä on yksi takatasku, jossa kukkakuvio aplikaationa, vyötäröllä kuminauha ja solmiamisnyöri. Valkoisissa housuissa on ihan perus collagekangas. Pöksyihin tuli eteen paikkasivutaskut ja taakse takataskut, molempien suuaukolla on pitsisomisteinen vinonauhahuolittelu ja lahkeensuissa on kuminauhat. Harmaat housut ovat ne sovituspöksyt ja vastaavat eniten alkuperäistä mallia. Niissä on paikkasivutaskut edessä, suorat lakeet ja kuminauhavyötärö. Housut ovat ohutta collageneulosta. Harmaat pöksyt ovat kuvassa jo kertaalleen pesussa käyneet. Vaikkakangas olikin esipesty, kutistuivat housut vielä hieman pesussa. Kyllä noita nyt vielä käyttää, mutta ei niissä kyllä enää yhtään liikaa väljyyttä ole.

7. lokakuuta 2016

Retro laukku

Jo jonkin aikaa sitten ompelin itselleni tämmöisen retromallisen kassin tekonahasta. Olin kaivannyt jotain vöhön isompaa kassia ja selailin Pinterestiä saadakseni vähän ideaa, että millaisen sitä oikein sitten tekisi. Idea laukkuun lähti lopulta noista olemassa olleista kahvoista ja kuvasta jonka Pinterestissä näin. Ei siinä auttanut muu, kuin alkaa kaavoittamaan kyseisen mukaista kassia.


Laukun sangat olin tilannut eBaysta jo aiemmin, yhdessä muutaman muun sangan kanssa. Kankaat ja vetoketjut on Parttitukusta ja laukun kaava on oma. Päälikangas on tekonahkaa ja vuori paksuhkoa puuvillaa. Laukun vuorikankaaseen liimasin kaksipuolisen tukikankaan avulla vanun kiinni ja tekonahkaan kiinnitin paksua/ jäykkää tukikangasta, jotta laukku pysyisi muodossaan paremmin. Kyllä oli taas ikävä kunnollista silitysprässiä. Tukikankaiden kiinnitys suurille pinnoille on kyllä yhtä tuskaa tavallisella silitysraudalla!



Laukun sisällä toisella sivulla on vetoketjutasku ja toisella sivulla lokerotaskut. 
Kiinnitys tapahtuu magneettilukon avulla.



Laukun ulkopuolelle laitoin paikkataskun, johon ompelin vähän farkkujen takataskua mukailevat tillaukset.  Laukusta tuli jotenkin 70- luvun retro henkinen. Voisin kuvitella, että äidilläni olisi ollut tämän tyyppinen kassi joskus nuoruudessaan.

1. lokakuuta 2016

Syysistutuksia ja kierrätyspipo

Tänään oli ihana ilma! Syyskuun lopun aurngon paiste helli mieltä ja sai viimeinkin innostumaan syyskukkien istuttamisesta. Alkoi nuo vanhat kesäkukat näyttää pikkuisen kulahtaneilta ja oli jo korkeaa aika saada ne vaihdettua uusiin, syksyisempiin istutuksiin. Olin uudet kukat ostanut jo viime viikonlopuksi, mutten vain ole ennättänyt istuttaa niitä aiemmin.


Kummasti se kyllä piristää, kun saa vanhat ja kuihtuneet kukat pois ja uusia tilalle. Ennenkuin hommat viimein valmistui, ennätti tulla jo ilta ja lyhtyihin sai sytyttää kynttilöitä <3 Kuvien ottaminen tosin oli jo siinä vaiheessa hieman haastavaa omille taidoille, mutta sai sitä joitain kohtuullisesti onnistuneita otettua (suurin osa tärähti ja olisin tarvinut kovastikkin jalustan).


Tänä vuonna istutin parvekelaatikoihin pelkästään punaisia callunoita, saaviin pääsi uusi tuija ja ämpäriin calluna, marjakanerva, koristekaali ja hopeinen kukka (nimeä en muista). Puinen tähti on jo useamman talven nähnyt. Sen olen itse kelottuneista oksista tehnyt. Oksat pätkinyt sopivan pituisiksi, kuorinut mahdolliset kaarnat pois ja olen kiinnittänyt ne rautalangoilla tähdenmuotoon. Portaalla on myös ihana lyhty jonka olemme saaneet lahjaksi miehen työkavereilta, kun kävivät meillä istumassa iltaa pari kesää sitten. Tuija saa ylleen vielä valot, kunhan syksy tästä vielä hieman etenee kohti joulua.


Etuterassin pöydälle pääsi kattilallinen kukkia, betoninalle ja talonnumero- pölkky. Kattilassa on calluna, kääpiövuorimänty ja hopeakukka. Jos vuorimänty selviää talvesta (mitä kyllä epäilen) pääsee se keväällä maahan istutettavaksi.


Roskakatoksen kesäkukat saivat myös mennä ja tilalle pääsi kaksi eriväristä calunaa ja hopeakukka. Lisäksi toin lyhdyn paikoilleen kesäsäilöstään. Nyt kelpaa taas tulla kotiin, kun on kukkajutut taas kohdillaan.


Tässä pieni näyte milletolalle meidän sisääntulo oli jo päässyt. Aika ankeaa siis. Tuija kuivahti viime talvena hieman, heinäkuussa se kuoli kokonaan ja muuttui oranssiksi. Oli siis kovastikkin aika saada senkin tilalle uusi kasvi. Tämä edellinen tuija viihtyi tynyrissään viitisen vuota ja kasvoikin ihan kivasti. Toivottavasti uusi viihtyy vähintään saman verran.


Kauneutta on myös kuihtuvassa puutarhassa, kuten näissä ruusuissa. Niin ihania, mutta joutivat jo antaa tilaa syksylle. Siispä siistin nämä runkoruusut ja siirsin niiden seuraksi pelargoniat, sekä maahumalaa. Koitan talvettaa ruukut ja jos onnistun, on ensi kesäksi kaksi ihanaa istutusta jo valmiina.

Puutarhatöissä täytyy tietenkin pukeutua asianmukaisesti vuodenajan mukaan. Vaikka ilma oli kaunis on se jo melko viileä. Puutarhuri tarvii siis asianmukaisen päähineen, selvitäkseen sairastumatta. Tein siis itselleni uuden ruusukepipon. Kankaaksi valikoitui ihana sammaleenvihreä miehen vanha T-paita. Hän ei ollut paidasta koskaan oikein tykännyt värin takia ja se oli jäänyt käyttämättä, joten omin sen itselleni ja tein siitä pipon. Nyt kelpaa hommailla pihalla syystöissä.