30. lokakuuta 2013

Alusta asti matkassa

Nappasin tällaisen haasteen itselleni blogimaailman uumenista, koska se oli niin mukava.
Alkujaan haaste on lähtenyt liikkeelle Valkoinen Harmaja-blogista.
Kukaan ei siis haastanut minua, enkä itsekkään haasta ketään. Haasteen saa napata ken tahtoo.
Jos lähdet mukaan niin vinkkaa asiasta, olisi kiva käydä kurkistelemassa muidenkin matkaseuralaisia.

Haasteen tarkoituksena on muistella kodin tavaroita, jotka ovat kulkeneet matkassa mukana, aina ensimmäisestä omasta kodista asti.
Alunperin haasteessa piti olla ekaan omaan kotiin ostettuja tavaroita, ei lapsuuden kodista mukaan otettuja.
Nyt on kuitenkin niin ettei sellaisia ei ole kuin kaksi varastossa olevaa hyvin nuhjuista mappihyllyä, joten laajennan haastetta omalla kohdallani koskemaan lapsuuden kodista mukaan lähteneitä juttuja.

Minulla on yksi huonekalu, jotka on lähtenyt matkaan kotoa muutettaessa ja on ollut joka asunnossa, jossa olen asunut. Tämä huonekalu on vanha senkki. Toinen huonekalu, jonka haluan ottaa mukaan haasteeseen on vanha sivustavedettävä puusohva. Se ei lähtenyt kotoa muutettaessa heti matkaan mukaan, mutta kun asunnon koko salli, sai myös se paikan kodistani.


Molemmat näistä mööpeleistä ovat peräisin vanhasta talosta, jonka isäni osti ollessani lapsi.
Talo sijaitsi lähellä kotiamme ja isä korjasi, rakensi ja remontoi taloa monta vuotta ihan vain harrastuksenaan.
Taloa kutsuttiin mökiksi ja siellä harjoittelin itseellistä asumista, ennenkuin kotoa kokonaan muutin pois. Molemmat näistä huonekaluista olivat minulla myös siellä ja sieltä lähtiväät matkaan mukaan. Sivustavedettävä oli minulla aluksi kotona sänkynä, omasta tahdostani niin kauan, kunnes se kävi liian lyhyeksi nukkua ja siirrettiin takaisin mökille.


Puusohvan tyynyjä. Itse tehtyjä tietenkin.
Rakastan vanhoja täyspuisia huonekaluja. Ne ovat olleet olemassa kauan ennen minua ja tulevat varmaan olemaan vielä kauan jälkeenikin. Ne voi hioa ja maalata uudelleen useita kertoja, ne kestävät, ovat tukevia ja tarpeeseen suunniteltuja ja valmistettuja. Monen uudemman kalusteen kanssa on saanut pettyä ja ovat lähteneet kiertoon enemmän tai vähemmän pitkän tuttavuuden jälkeen. Minkään vanhan tai itse valmistetun kalusteen kanssa ei ole koskaan käynyt niin. En toki sano että kaikki uudet kalusteet olisivat olleet kehnoja, mutta moni hintavakin juttu on tuottanut pettymyksen matkan varrella.

Näiden  "perintö mööpeleiden" innoittamana olenkin alkujaan entisöintiä ja puutöitä alkanut harrastamaan.
Molemmat näistä huonekaluista olen itse kunnostanut: putsannut ja maalannut uudelleen. Sivustavedettävä sohva olikin ihka ensimmäinen kunnostustyöni ikinä. Molempien kunnostuksesta onkin jo aikaa ja elämän jäljet alkavat näkyä :)
Rakkaus tähän sohvaan on kestänyt jo noin kolmekymmentä vuotta (ja paljonhan sen yli en tietenkään edes ole).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti